Valtuustoaloitteet 2022 –

Lisätään Ylöjärven vetovoimaa ja imagoa matkailijaystävällisenä kaupunkina toteuttamalla matkaparkkeja.

Matkaparkit ovat keino houkutella matkailijoita yöpymään Ylöjärvellä.  Karavaanimatkailun ollessa kasvava ja merkittävä matkailumuoto, tulisi sopiville paikoille eri puolella kaupunkia perustaa asuntoautoille ja -vaunuille maksullisia matkaparkkeja. Tämä panostus tarjoaisi kaupungille taloudellisia hyötyjä ja matkailutuloja, parantaen myös kaupunkikuvaa hallitun pysäköinnin myötä.

Matkailijat käyttävät paikallisia palveluita, tutustuvat nähtävyyksiin ja tuovat kaivattua lisää paikallisiin ravintoloihin, kahviloihin ja kauppoihin, etenkin matkaparkin sijoittuessa keskustan ja palvelujen läheisyyteen. Matkaparkki voi tukee parhaimmillaan paikallisia yrittäjiä, kun matkailijat ohjataan palveluiden äärelle.

Matkaparkeista perittävistä maksuista saadaan tuloa kaupungille myös varhain keväällä ja myöhään syksyllä.

Matkaparkit vähentävät villiintynyttä yöpymistä, ohjaten matkailuautot pois uimarannoilta ja muilta ei-toivotuilta alueilta. Liikenne selkeytyy, kun yöpyminen keskittyy sille osoitetulle alueelle.

Matkaparkkien toteuttamisvaihtoehdoista saa mallia tutustumalla mm. Hämeenlinnan matkaparkkiin.

Ylöjärven Sos.dem. valtuustoryhmä näkee, että matkaparkit ovat investointi, joka maksaa itsensä takaisin lisääntyneenä elinvoimana ja matkailijoiden tuomina tuloina. Tästä syystä toivomme selvitystä siitä, löytyykö sopivia paikkoja keskustaajaman lisäksi Kurun ja Viljakkalan alueilta pienimuotoisille matkaparkeille sekä huomioivan matkaparkit kaupunkikehityshankkeina myös kaavoituksessa.

Ylöjärven Sosialidemokraattinen ryhmän esittää, että Ylöjärven kaupunki lisää kesätyöntekijöiden määrää.

Ylöjärvellä on paljon nuoria, jotka haluavat tehdä töitä, oppia ja ottaa ensimmäisiä askeleita kohti työelämää. Tällä hetkellä liian moni jää kuitenkin ilman mahdollisuutta.

Vuonna 2025 Ylöjärven kaupunki tarjosi kesätyöpaikan 65 nuorelle. Samanaikaisesti kaupungin kesätyöpaikkoja haki 293 nuorta. Yrityksille suunnatun kesätyötuen avulla työllistyi noin 50 nuorta. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa halukkaista nuorista jäi ilman kesätyöpaikkaa.

Kyse ei ole vain numeroista, kyse on nuorista ihmisistä.

Ensimmäinen kesätyö on monelle nuorelle tärkeä kokemus: se opettaa vastuuta, tuo itseluottamusta ja antaa tunteen siitä, että oma panos on arvokas. Se voi olla ratkaiseva askel kohti tulevaa ammattia tai jatko-opintoja. Ilman tätä mahdollisuutta moni jää sivuun juuri silloin, kun pitäisi päästä mukaan.

Ylöjärven nuorisovaltuusto on lausunnossaan painokkaasti tuonut esiin kesätöiden merkityksen ja tarpeen lisätä mahdollisuuksia erityisesti 9.-luokkalaisille. Nuorisovaltuusto on myös esittänyt konkreettisia keinoja, kuten kesätyötuen kasvattamista ja kaupungin omien kesätyöpaikkojen lisäämistä.

Viranhaltijoiden näkemyksen mukaan nykyisillä resursseilla kaupungin ei ole mahdollista lisätä kesätyöpaikkojen määrää. Samanaikaisesti on kuitenkin tunnistettu uusia avauksia, kuten nuorisopalveluiden pilotti, joka tukee nuorten työelämävalmiuksia.

Tämä ei kuitenkaan riitä.

Tilanteessa, jossa työpaikkoja on vähän, julkisen sektorin rooli korostuu. Juuri nyt tarvitaan aktiivisia toimia, jotta nuoret eivät jää tyhjän päälle. Tekemätöntä työtä kaupungissa on – kyse on siitä, miten työ organisoidaan ja millaisia uusia toimintamalleja uskalletaan rakentaa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että:

Ylöjärven kaupunki lisää omien kesätyöpaikkojensa määrää kartoittamalla systemaattisesti eri toimialojen tehtäviä, joihin nuoria voidaan palkata 

Yrityksille suunnattua kesätyötukea kasvatetaan tavoitteena

• lisätä tuen piirissä olevien nuorten määrää 

• selvitetään Tampereen mallia, jossa nuori voi työllistää itsensä kaupungin yrittäjätuella

Nuorisovaltuusto otetaan mukaan kehittämistyöhön 

• suunnitteluun ja arviointiin, jotta ratkaisut vastaavat aidosti nuorten tarpeisiin

Lapsiperheköyhyyden lisääntyessä myös nuorten kuukautissuojien hankinta on perheessä taloudellisesti tiukassa. Valitettavasti perhe saattaa joutua valitsemaan ostaako ruokaa vai kuukautissuojia. On tärkeää puuttua taloudelliseen nuorten väliseen epätasa-arvoon, eikä kenenkään tulisi joutua käyttämään wc-paperia vain siksi, että asianmukaisiin kuukautissuojiin ei ole varaa. Monissa perheissä kuukautissuojia ostetaan useammalle nuorelle, ja jokainen joka joutuu priorisoimaan budjetissa rahaa suojiin, elää kuukautisköyhyydessä. 

Kokeilua maksuttomien kuukautissuojien jakamisesta on jo useasta kunnasta. Helsingissä on mm. 2021 tehty kokeilu, jossa kuukautissuojia on jaettu perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Puutteellinen kuukautishygienia on myös terveydelle haitallista.

Plan International Suomen kyselytutkimuksessa lähes kolmannes suomalaisista vastaajista ilmoittaa käyttäneensä kuukautissuojia silloin tällöin tai usein suositusaikaa pidempään, koska suojien hinta on niin korkea. Kuukautisten aikainen hygienia ja tunne siitä, ettei tarvitse pelätä ohivuotoja tai hajuhaittoja, liittyy oleellisesti omanarvontuntoiseen elämään. Kuukautisköyhyyteen liittyvästä stressistä ja häpeästä on vaikea puhua kenellekään, mutta vähentämällä kuukautisköyhyyttä nämä psykologiset haasteetkinpoistuisivat.

Em. kyselyyn vastasi kaikkiaan hieman yli tuhat 15–60-vuotiasta tyttöä ja naista, joista 14 prosenttia ilmoitti, että heillä oli ollut silloin tällöin tai usein vaikeuksia saada rahat riittämään kuukautissuojiin. 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on korkeampi, 22 %. Suuri enemmistö vastaajista (80 %) on sitä mieltä, että kouluissa pitäisi olla ilmaiseksi saatavilla kuukautissuojia. 

Me allekirjoittaneet esitämme aloitteen muodossa , että Ylöjärven kaupunki selvittäisi kustannusarvion ilmaisten kuukautissuojien tarjoamisesta peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä tarjoaisi kuukautissuojat vuoden 2027 alusta.

Yli 64-vuotiaiden osuus ylöjärveläisistä on reilu viidesosa, 19.5 %, kaikista ylöjärveläisistä. Ikääntyneiden määrä kasvaa Ylöjärvellä ja yli 64-vuotiaiden määrän on ennustettu vuonna 2035 olevan 24.1% (tilastokeskuksen väestöennuste). Väestön ikääntymiseen liittyvien tarpeiden seuraaminen ja niihin vastaaminen kaikessa kaupungin päätöksenteossa tulee korostumaan tulevina vuosina. 

Ikääntymisen megatrendiin tulee varautua ja ikävaikutukset nähdä keskeisenä osana päätöksentekoa. Päätösten ennakkovaikutusten arvioinnin tulisi olla jo nyt osa kaikkea ylöjärveläistä päätöksentekoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa ihmisiin ja eri väestöryhmiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöönottoa. Ylöjärvellä on onnistuneesti edistetty lapsivaikutusten arviointia, ja ikävaikutusten arvioinnin ottaminen käyttöön olisi jatkumo tälle työlle.

Ikääntyneen väestönsä huomioiva kaupunki tunnistaa iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Ikäystävälliset asuinympäristöt ovat viihtyisiä, helposti hahmotettavia ja esteettömiä. Liikkumisen mahdollisuuksiin, opasteisiin, kulkuväyliin ja käveltävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. 

Kaupungin toiminnoilla luodaan edellytykset iäkkään ihmisen arjessa pärjäämiseksi ja kykyyn toimia yhteisöissä. Ikääntyneet huomioivan kaupungin palvelut ja rakenteet tukevat ikäntyvien ja vanhojen ihmisten toimijuutta ja kotona pärjäämistä. Myös digitaalisia palveluita voidaan kehittää poistamalla digiesteitä palveluissa. 

Hyvin suunniteltu kaupunkiympäristö mahdollistaa eri toimintakyvyn haasteiden kanssa pärjäämistä kaiken ikäisillä. Kaupungin palveluilla ja domokratiatyöllä on mahdollisuus tukea iäkkäiden osallisuutta laajasti. Ikävaikutusten arvioinnissa on myös hyvä tunnistaa iäkkäiden moninaisuus.

Lapsiystävällinen kunta-hankkeen myötä tulee päätöksiin lapsivaikutusten arviointi. Koska meillä on  Ylöjärvellä runsaasti myös ikäihmisiä, sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kaupungin päätöksenteossa otetaan käyttöön ikävaikutusten arviointi.

Eduskunta hyväksyi 29.4.2025 lakimuutoksen, joka koskee puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä perusopetuksessa. Ylöjärven kaupunki on päättänyt lukuvuoden 2025 alusta lähtien toteuttaa perusopetuksen lakimuutosta kouluissaan kieltämällä mobiililaitteet myös välitunneilta. 

Professori Tommi Vasankari on todennut, että noin 40 % kouluikäisistä (5. ja 8. lk) on toimintakyvyltään tasolla, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto ja kestävyyskunto ovat heikentyneet. Hän varoittaa, että jos suunta ei muutu, työkykyongelmat voivat alkaa aiemmin kuin nykyään, ja kansanterveys heikkenee merkittävästi. (Vasankari, 2023.)

Myös LIITU-tutkimuksessa (2024) on havaittu, että lapset, nuoret ja lukiolaiset viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen, ja liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä. Kyselyaineistossa ja liikemittarilla mitatussa aineistossa havaittiin eroa ikäryhmien välillä. Paikallaanolon määrä lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Liikkumisen määrä ja erityisesti reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä oli vähäisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Eniten lapset ja nuoret liikkuvat omaehtoisesti.

Liikkumisen eriarvoisuus kasvaa, ja siksi koulu on yhä merkittävämpi paikka tasa-arvoisen liikunnan toteuttamiselle. Kaikilla lapsilla ei ole pääsyä harrastuksiin, mutta koulupäivä voi tarjota lisää askeleita, liikunnan iloa, yhteisöllisyyttä ja onnistumisen kokemuksia. Kouluilla on myös mahdollisuus liikuntakasvatuksellisin keinoin edistää liikkumista pienillä uudistuksilla. (Koululiikuntaliitto, 2025.) 

Sd. valtuustoryhmä esittää, että koulujen välituntitoiminnan aktivoimiseen kohdennetaan lisämääräraha 30 000€. Tavoitteemme on, että lisämääräraha jakautuisi niin, että pienemmätkin koulut (alle 300 oppilasta) saisivat vähintään 1000€/koulu ja jäljelle jäävä määräraha jaettaisiin oppilasmäärien mukaisesti lopuille kouluille. Haluamme tällä välituntien aktivoimiseen korvamerkatulla lisämäärärahalla ennakoida myös tulevaa perusopetuslain muutosta, jossa tullaan kirjaamaan liikunnallisuuden lisääminen 1.8.2026 alkaen lakiin. 

Sd. valtuustoryhmä näkee, että tämä aloite on hyvä ensiaskel siihen, että lapset ja nuoret aktivoituvat välitunneilla tekemään jotain liikunnallista ja aktiivista toimintaa istumisen sekä passiivisuuden sijaan. Mobiililaitteettomat välitunnit ovat loistava mahdollisuus lisätä perusopetukseen kuuluvien lasten ja nuorten aktiivisuutta. Riittävä välineistö on tärkeä osa aktiivista välituntia.

Ylöjärven Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ehdottaa, että Ylöjärven kaupunki järjestää pilotin senioreiden puistokahvitilaisuuksista. Perustelemme asiaa seuraavasti:

Puistokahvit senioreille on matalan kynnyksen senioritoimintaa kesäisin kaupungin puistoissa lähellä ikäihmisten suosimia asuinalueita. Kesäaikaan useat ikääntyneille suunnatut toimintamuodot ovat tauolla jopa useamman kuukauden, joten kesällä senioritoiminnalle on suuri tarve. Kesä on useimmille työikäisille ja nuoremmille täynnä tapahtumia, kesämökkeilyä ja reissuja, mutta yksin asuville ja toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille kesä voi olla yksinäistä aikaa. Ikääntyneitä on asukkaistamme jo lähes kolmannes ja vaikka moni heistä on edelleen terve ja aktiivinen, on myös tukea kaipaavien määrä suuri.

Puistokahveilla ikäihmiset kutsutaan yhteen tapaamaan toisiaan kahvin äärellä ja osallistumaan halutessaan ammattilaisten suunnittelemaan osallistavaan ja toiminnalliseen ohjelmasisältöön, joka voi sisältää kulttuuria, musiikkia, liikuntaa, tietoiskuja, aivojen haastamista, visailua ja keskustelua. Puistokahvitoiminta on lähitoimintaa, jota järjestetään “rollaattorimatkan” päässä kotoa.  Se mahdollistaa osallistumisen monille ikääntyville, jotka eivät muuten pääse itsenäisesti tapahtumien ja luonnon äärelle. Lisäksi vapaaehtoiset voivat olla mahdollistamassa kotoa lähtemisen niille, joiden liikkuminen on haastavaa tai kaipaavat muutoin tukea yksin lähtemiseen.

Puistokahvien tavoitteena on, että osallistujat saavat arkeensa mielekästä sisältöä, sosiaalinen aktiivisuus kasvaa sekä yksinäisyyden kokemus vähenee. Puistokahvit toimivat myös etsivän vanhustyön välineenä, jonka avulla on mahdollista löytää tuen tarpeessa olevia ja ohjata heitä joko yhdistystoimintaan tai muiden palveluiden piiriin.

Idea on lähtöisin Riihimäen kaupungin ja Kotokartanosäätiön senioritoiminnasta koronavuodelta. Tänä kesänä Riihimäen Senioripuistoilu toistuu kuudetta kesää, koska toiminta osoittautui heti alkuunsa erittäin suosituksi ja tarpeelliseksi. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry palkitsi Riihimäen Senioripuistoilun Kanta-Hämeen Vuoden muistiystävällisenä tekona vuonna 2021, jolloin Riihimäellä Senioripuistoiluissa kävi 2300 ikäihmistä viiden kuukauden aikana.

Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n Asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsi toteutti Puistokahvit senioreille -tapahtumia ensimmäisen kerran kesällä 2024 ja nyt Muistiyhdistys on saanut rahoitusta toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen useille paikkakunnille tulevana kesänä. Hämeenlinnan kuuden kerran pilottikokeilussa tapahtui 300 kohtaamista, jokaiseen puistotapahtumaan osallistui siis lähes 50 ikäihmistä. Osallistujilta kerätty kirjallinen palaute nosti esiin, miten toiminta vähensi yli 90 %:n yksinäisyyttä ja toi kesäpäiviin toivottua aktiivisuutta ja sisältöä, toiminnalle toivottiin myös jatkoa. Useat osallistujista löysivät syksyn tullen ensimmäistä kertaa mukaan Muistiluotsin säännölliseen toimintaan.

”Tarvittiin vielä pakettiauto sekä ulkotuoleja ja pakettitolkulla kahvia sekä pullaa”, totesi Senioripuistoilun alkuperäinen kehittäjä Tiina Leiskamo joulukuussa 2021 (Aamuposti 2.12.2021) ja tässä ovat edelleen äänentoiston ja vesikanistereiden lisäksi ikäihmisille järjestettävien puistotilaisuuksien tärkeimmät investoinnit heti henkilökunnan jälkeen. Uuden toiminnan käynnistämisessä viestintä ja toiminnan mainostaminen aiotulle kohderyhmälle, hyvä suunnittelutyö ja useiden eri toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa. Itse puistotilaisuuksissa tarvitaan ammattilaista, jolla on vahvaa ryhmänohjaus- ja kohtaamisosaamista sekä riittävän monia auttavia käsiä, kahvin jakajia ja juttuseuraa, jossa kesätyöntekijät ja vapaaehtoiset ovat erittäin hyviä täydentämään ammattilaisen työtä. Puistotilaisuuksien ohjelmaosuuden toteuttamisessa voidaan tehdä yhteistyötä lukuisten paikallisten toimijoiden kanssa järjestöistä hyvinvointialueelle ja kunnan toimialoilta seuroihin. Tärkeää on kuitenkin säilyttää ohjelmassa jokin tuttu osio ja rakenne jokaisella kerralla, jotta syntyy tuttuutta ja ennustettavuutta erityisesti heille, joiden kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi muistisairauden myötä.

Puistokahvitilaisuuksista lisätietoja: Milka Lintinen, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry, milka.lintinen@muistiaina.fi, 044 493 2571

Ylöjärven sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että eläkeläiset pääsisivät maksutta uimahalliin hiljaisina aikoina (9–15).

   Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Nykyään myös turvallisuuden teemat, etenkin arkiympäristön turvallisuus, yhdistetään luontevaksi osaksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokonaisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä kunnassa on laaja-alainen ja poikkihallinnollinen. Hyvinvointia edistäviä toimia tehdään kunnan kaikilla sektoreilla. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tehdään yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Keskeisenä yhteistyökumppanina hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on hyvinvointialue. Valtuutettujen ja rooli on keskeinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudessa. Valtuustolle tulee vuosittain raportoida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehityksestä ja kerran valtuustokaudessa valtuusto hyväksyy laajan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman. (kuntaliitto)

   Kunnilla on kuntalain (410/2015) 1 §:n mukaisesti ” Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla”. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) 6 §:ssä kunnille on säädetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä seuraavanlaisia tehtäviä:

•    Ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä omassa toiminnassaan.
•    Seurattava asukkaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin.
•    Tehtävä päätösten vaikutusten ennakkoarviointi ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvista päätöksistä väestöryhmittäin.

   Edellä mainituin perustein, Ylöjärven kaupungin tulisi aloittaa Tampereen kaupungin tavoin määräaikainen kokeilu uimahallin lippujen osalta, jossa ensin eläkeläisiltä poistettaisiin sisäänpääsymaksu. Myöhemmin tulisi tutkia maksuttomuutta muiden erityisryhmien osalta. Tällä toimenpiteellä voi olla suuria positiivisia vaikutuksia ikääntyvän väestön terveyteen ja jaksamiseen. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tulee tukea aktiivisesti ja seurata päätösten vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Ylöjärven Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Ylöjärvellä selvitetään koulujen iltapäiväkerhotoiminnan tyyppisen kerhotoiminnan laajentamisen mahdollisuudet myös luokkien 3-6 oppilaille ja kustannusvaikutukset sekä kartoitetaan paikkakunnan perheiden kiinnostusta/tarvetta ko. palvelua kohtaan ja kuullaan lasten toiveet toiminnan suhteen.
Lasten osallistuminen ohjattuun ryhmätoimintaan tukee lasten yhteisöllisyyttä. Kerhotoiminnalla pyritäänkin tarjoamaan halukkaille matalan kynnyksen harrastusmahdollisuus mm. kädentaitojen, musiikin tai liikunnan muodossa. 1-2. luokkalaisten lisäksi ohjatusta toiminnasta hyötyvät vanhemmatkin lapset.  Kerhotoiminnalla vähennetään lasten yksinäisyyttä ja annetaan perheille yhteistä aikaa illasta, kun harrastukset siirtyvät iltapäivään, koulupäivän jatkoksi.

Monimuotoinen toiminta mahdollistuu, mitä enemmän lapsia toiminnan piirissä on, mutta tärkeintä on vastata lasten toiveisiin. 

Toiminnasta voidaan periä myös asiakasmaksu, kunhan huomioidaan vähävaraisten perheiden huojennukset niihin. Vaihtoehtoisena järjestäjänä voivat olla myös järjestöt, kunhan kaupunki tarjoaa tarvittavat tilat järjestöille.

Panostetaan lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen Ylöjärvellä, panostamalla hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen.

Orpon hallitus päätti huhtikuun 2024 kehysriihessä useista merkittävistä suomalaisen hyvinvointivaltion heikennyksistä. Erityisen haitallinen leikkaus on koulutuksen järjestäjiäkin koskettava päätös rajoittaa toisen asteen opiskelijoiden maksuttomia oppimateriaaleja ja ylioppilastutkintomaksuja sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. 

Maan hallituksen päätös romuttaa maksuttoman ja yhdenvertaisen mahdollisuuden suorittaa toisen asteen koulutus. Toimenpiteellä tavoitellaan vain 12 miljoonan euron vuosittaista säästöä valtakunnallisesti, mutta toteutuessaan se lisää nuorten ja perheiden eriarvoisuutta. Vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin mukaan maksuttomien oppimateriaalien tarjoaminen on lisännyt lukiokoulutukseen hakeutumista erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työtön tai joiden äidinkieli ei ole suomi. Toiseen asteen tutkinnon suorittamisella on myös selvä vaikutus myöhempään sijoittumiseen työmarkkinoille. Hallituksen esitys kohdistuu siis nimenomaisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin ja perheisiin lisäten eriarvoisuutta kaikkialla Suomessa. Päätetyllä koulutusleikkauksella saavuttaisiin vain minimaalista julkisen talouden säästöä ja se lisäisi nuorten eriarvoisuutta sekä kaventaisi vähintään osan nuorista tulevaisuuden mahdollisuuksia. 

Lisäksi säästö on Ylöjärven näkökulmasta toteuttamiskelvoton. Esimerkiksi oppikirjojen, erilaisten opetusvälineiden ja tietokoneiden kerääminen pois opiskelijoilta sekä e-kirjalisenssien katkaiseminen kesken abiturienttivuotta tai opintojen loppurutistusta on arkijärjen vastaista ja erittäin haastavaa toteuttaa. Se myös lisäisi jo entisestään kuormittuneen opetushenkilöstön työkuormaa. Pahimmassa tapauksessa oppimateriaalien maksullisuudella olisi myös vaikutusta opinnoissa menestymiseen ja tutkinnon valmistumiseen. Vaihtoehtoisesti lukuisten pienten laskujen ym. maksujen laskuttaminen nuorilta opiskelijoilta aiheuttaa lisää hallintotaakkaa sekä -kuluja kunnille. 

Valtuutetuille kuuluvaa aloiteoikeutta käyttäen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että:
1)     Ylöjärven edunvalvonnan tavoitteeksi asetetaan valtioon vaikuttaminen, jotta päätetty koulutusleikkaus perutaan asian jatkovalmistelussa yllä mainituilla perusteilla ja
2)     Ylöjärvi päättää selvittää eri keinot turvata aidosti maksuton ja yhdenvertainen toisen asteen koulutus oppivelvollisuutta suorittaville asukkailleen kustantamalla yli 18-vuotiaiden toisen asteen oppimateriaalit, mikäli valtio toteuttaa koulutusleikkauksen.

Kunnan yksi kuntalain mukaisista perustehtävistä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Monesti ensimmäinen mielikuva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vie ajatukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Ne ovatkin tärkeä ja välttämätön osa hyvinvointia, mutta usein siellä tehtävät toimenpiteet ovat jälkikäteisiä tai korjaavia. Kuntien laaja hyvinvointitehtävä pitää sisällään kaikki ne asiat, joita kunta tekee joko itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hyvän arjen turvaamiseksi. Päätösten vaikutuksia on tärkeä miettiä eri näkökulmista. Joskus vaikkapa nopeat taloudelliset säästöt tulevat maksettavaksi myöhemmässä vaiheessa muina kustannusten nousuna. (https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2021/kunta-lasten-ja-nuorten-kasvun-ja-hyvinvoinnin-tukena)

Viime vuosina harrastamisen mahdollisuudet ovat parantuneet Ylöjärvellä. Kaupunki on panostanut voimakkaasti eri harrastamisen tukemiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä skeittipuisto ja useat tekonurmet jalkapallolle ja pesäpallolle. Myös jääurheilun tuki on saanut selvästi päättäjien huomion, ja sitä tarvitaankin tulevina vuosina. 

Hyvinvointiin voidaan kuitenkin panostaa vielä enemmän ja suunnitelmallisemmin. Ennaltaehkäisevä toiminta liikunnan edistämiseksi näkyy positiivisina tuloksina vuosien päästä. Tampereen seutukunnalla on loistavia esimerkkiä kaupungeista, jotka tukevat paikallista urheilutoimintaa junioritasolta aina edustuksen toimintaan. Tämä urheilun tuki näkyy myönteisenä kuntamarkkinoinnin näkökulmasta unohtamatta nuorten ja lasten parempaa hyvinvointia, joka kantaa aina aikuisikään saakka. Hyvänä esimerkkinä Nokia ja Sastamala, joissa urheillaan useissa lajeissa miesten ja naisten pääsarjatasolla. 

Ylöjärven sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ehdottaa, että Ylöjärven kaupunki tukisi voimakkaammin alueellaan olevia junioriseuroja ja eri urheilulajeja. Tuki sisältäisi suuremman rahallisen seuratukemisen kuin myös urheiluseurojen kanssa käytävän kartoituksen tarvittavista liikuntapaikoista. Vuoropuhelun lisääminen on oleellisessa asemassa, esimerkiksi liikuntatilojen tilamaksujen korotuspaineessa kaupungin tulee aidosti kuulla käyttäjiä ja ottaa päätöksenteossa huomioon hinnankorotusten vaikutukset junioriurheiluun. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ehdottaa myös, että Ylöjärven kaupunki tukisi kaupungin huippu-urheilijoita ja -joukkueita sponsoroinnin avulla.

Ylöjärven sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Ylöjärven kaupungin omistamien yhtiöiden hallituksissa on aina henkilöstöedustus riippumatta työntekijämäärästä.
Yhteistoimintalain (1333/2021) tarkoitus on edistää työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia kunnioittaen ja ottaen samalla huomioon toistensa edut. Lisäksi lain tarkoituksena on, että yrityksen toimintaa ja työyhteisöä kehitetään jatkuvaluonteisesti sekä toiminnan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia parannetaan.

Lain tarkoituksena on myös turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku työnantajan ja henkilöstön välillä, sekä turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa silloin kun se koskee heidän työtään, työolojaan tai asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi toimintamuutosten yhteydessä.
On perusteltua lisätä työntekijöiden ja työnantajan välistä vuoropuhelua Ylöjärven kaupungin omistamissa yhtiöissä. Yhteistoimintalain henkeä voidaan toteuttaa laajemmin ja monipuolisemmin. Se olisi henkilöstöä ajatellen iso houkuttelevuustekijä. Ylöjärvi toimisi asiassa hyvänä esimerkkinä. Tampereen kaupungilla yli 25 hengen yrityksissä on henkilöstöedustaja.

Monesti hallituksessa käsitellään henkilöstöön vaikuttavia asioita, ja siksi niiden avoin ja vuorovaikutuksellinen keskustelu olisi organisaation etu. Tiedonkulun ja vaikutusmahdollisuuksien kasvaminen lisää tunnetusti työhyvinvointia ja sitoo henkilöstöä yritykseen. Tämä lisää yrityksen kilpailukykyä ja tuloksentekomahdollisuutta. Hyvinvoiva henkilöstö on myös kuntakentän yritysten tärkein voimavara.

Henkilöstöedustajan kausi olisi hallituksessa sama kuin hallituksen kausi. Henkilöstön edustajana toimisi valittu luottamushenkilö, mutta sen puuttuessa, henkilöstö voisi sen keskuudestaan valita.

Lisääntyneen tiedon ja ymmärryksen myötä neuropsykiatrisia haasteita tunnistetaan ja todetaan lapsilla nykyään enemmän kuin aiemmin. Diagnooseja ”nepsyillä” ovat mm. ADHD, ADD, autismikirjon häiriöt, kielenkehityksen erityisvaikeudet ja Touretten oireyhtymä.

Neuropsykiatriset haasteet liittyvät usein oppimisen, käytöksen, unen ja motoriikan haasteisiin. Lisäksi esiintyy myös mielialanvaihteluja, ahdistusta, pakko-oireisuutta sekä erilaisia aistiyliherkkyyksiä. 

Nepsy-haasteet vaikuttavat jokapäiväiseen elämään: niin sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, tunteiden säätelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen. Oireiden voimakkuudet ja ilmiasut vaihtelevat eri ihmisillä eri ympäristöissä. Kaikkia oireita ei esiinny kaikilla ja tämän vuoksi tuen muodot tulee miettiä yksilöllisesti, jokaisen omien tarpeiden mukaisesti. 
Nepsy-haasteet eivät kosketa vain lasta tai nuorta itseään, vaan myös hänen perheensä ja muut arjessa mukana olevat aikuiset, varhaiskasvatuksessa ja koulussa, tarvitsevat tukea ja tietoa, voidakseen parhaalla mahdollisella tavalla tukea lapsen toimintakykyä arjessa. 

Ylöjärven Sos. dem. valtuustoryhmä esittää, että seuraavan kolmen vuoden aikana kouluihin ja varhaiskasvatuksen yksiköihin koulutetaan kaupungin tarjoaman täydennyskoulutuksen kautta vuosittain vähintään kymmenen ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmentajaa siten, että koulutetut jakautuvat mahdollisimman tasaisesti eri yksiköihin. 

Tällä noin 35000 euron vuosittaisella rahallisella panoksella lisätään kouluissa ja varhaiskasvatuksessa henkilöstön osaamista jaetun asiantuntijuuden kautta ja parannetaan haasteisiin annettavan tuen vaikuttavuutta. Samalla lisätään resursseja varhaiseen ennaltaehkäisevään tukeen, joka tulee tulevaisuudessa olemaan yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä.  

Ylöjärven kaupunkikonsernin työntekijät ovat joustaneet ja tehneet haastavissa olosuhteissa pyyteetöntä työtä. Korona-aika on Ylöjärvellä hoidettu erittäin hyvin. Palvelut ovat pyörineet, vaikka henkilöstövaje on yksiköittäin ollut suuri. Tästä iso kiitos kuuluu työntekijöille, jotka ovat hoitaneet työnsä ammattitaidolla ja laadulla. Suomalainen periksiantamattomuus ja sisu näkyvät kuntamme työntekijöissä. Ylöjärven kaupungin talousarvio tälle vuodelle näyttää yli kahden miljoonan ylijäämää. Olisi kohtuullista, että työnantaja muistaisi palkita työntekijät hyvästä työstä.

Ylöjärven sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Ylöjärven kaupunki huomioi kaupungin työntekijät 200 € henkilökohtaisella liikuntatuella. Tuki koskisi koko kuntakonsernia. Hyvästä työstä annettava palkinto lisäisi työssäjaksamista sekä sitoutumista työnantajaan aikana, jolloin työntekijäpula on aito ongelma kuntakentällä.

Useissa kaupungeissa järjestetään tai vähintäänkin kokeillaan kesäaikana puistoruokailua lapsille. Helsingissä ruokailua on järjestetty jo vuodesta 1942 lähtien, myös mm. Porvoo, Vantaa, Kerava ja Lahti toimivat samoin. Tampere lähinnä meitä on laajentanut puistoruokailua ja samassa yhteydessä tarjoaa muuta toimintaa lapsille uimarannoillaan.

Käytännöt kaupungeissa vaihtelevat sen suhteen, onko ruoka lämmin ateria paikan päällä vai omaan astiaan mukaan otettava tai tyyliin piknik-pussi. Vaihtelua on myös siinä, tuleeko ruokailuun ilmoittautua ennalta vai tarjotaanko sitä ensin ehtiville. Selvää kuitenkin on, että siellä missä puistoruokailu on järjestetty, sille on myös kysyntää riittänyt. Kuten meistä jokainen tietää, niin tarvetta perheillä kesäaikana kyseiselle ruokailulle varmasti on erilaisista syistä johtuen. Puistoruokailun yläikärajoissa on myös kaupunkikohtaisia eroja.

Ylöjärven Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittääkin, että myös Ylöjärvellä lähdettäisiin pilotoimaan puistoruokailua vuonna 2023, joko täysin kaupungin tarjoaman tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Esimerkkinä mainittakoon, että Hämeenlinna rahoittaa toimintaa saamillaan testamenttivaroilla.

Ylöjärveä on viimeiset vuosikymmenet markkinoitu puutarhakaupunkina. Mikäpä sen imagoon paremmin sopisi, kuin laadukas viljelypalsta-alue aivan kaupungin sydämeen. Kaupunkilaisilla, etenkin kerrostaloissa asuvilla on tarve päästä puuhailemaan omalle palstalle, kasvattaa juureksia, yrttejä tai kesäkukkia omaksi ilokseen. 

Ylöjärven Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Räikänpuiston välittömään läheisyyteen ((tai vaihtoehtoisesti toisaalle kuntakeskuksessa)) luotaisiin laadukas viljelypalsta-alue. Alue olisi eriasteisilta tuholaisilta aidattu (mahdollisesti myös lukittu). Alueelta löytyisivät kasvatuspenkit, pyöräparkit, vesipisteet, kompostit ja pienet maisemaan sopivat säilytystilat työvälineiden varastoimiseen (mahdollinen valaistus).

Alueen yleisestä viihtyvyydestä huolehtisi kaupunki ja jokaisen vuokrapalstan hoitajan edellytettäisiin huolehtivan omasta palstastaan tai palstoistaan. Kokonaisuus olisi viihtyisä ja siisti – ohikulkijoille ja käyttäjilleen erityinen silmänilo. Tällaista hyvin hoidettua aluetta on helppo käyttää myös kaupunkimarkkinoinnissa ja houkutella meille uusia asukkaita.

Alueen helppo saavutettavuus ei ole vähäpätöinen asia, siksi esitämmekin aluetta aivan Pietilän tilan alapuoleiselle peltotilkulle. Havainnekuvassa alueelle johtaa kevyenliikenteen väylä kaupungintalon pysäköintialueelta sekä Keihäsniementieltä. Havainnekuva näyttää myös miten laajana alue olisi mahdollista toteuttaa (2.5×5 m palstoja alueelle mahtuu väljästi yli sadalle innokkaalle viljelijälle).

Alueen maisemallinen luonne avoimena maisematilana ei viljelypalstoilla vaarannu ja toisi tavallaan vanhat viljelymaat käyttöön uudella tavalla.

Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, nuorisotoimessa, aamu- ja iltapäiväohjaajina sekä oppilaitoksissa ohjaajina sekä avustajina työskentelevillä henkilöillä on oltava työn tekemiseen sopivat vaatteet ja jalkineet sekä sisätiloihin että ulkona olemiseen. Monet alan työntekijät joutuvat itse kustantamaan työvaatteensa ja -jalkineensa. Kustannukset voivat vuositasolla nousta jopa 800 euroon tai ylikin. Iso kustannuserä ovat ulkoiluun tarvittavat vaatteet ja varusteet. Vaatteet kuluvat nopeasti lasten kanssa puuhaillessa ja ympäristötekijöiden toimesta. Vaatteita joutuu pesemään usein.

Työsuojelulain mukaan riskienarvioinnin yhteydessä on selvitettävä myös henkilönsuojainten valinta ja käyttö työpaikalla sekä arvioitava suojavaatteen ja työpuvun käyttötarpeita. Ylöjärven Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että Ylöjärven kaupunki kustantaa asianmukaiset työvaatteet edellä mainittujen ammattiryhmien työntekijöille ja sitä varten Ylöjärvi ottaa asian huomioon talousarviota valmisteltaessa.

Talviuinti aamuisin ilman saunaa on ollut kasvava harrastus eri ikäisillä asukkailla. Kylmävesiuinnilla on virkistävä ja terveyttä edistävä vaikutus ja siksi lajin harrastajamäärät ovat kasvaneet. 

Räikän huoltorakennuksen pukutilojen käyttöä voisi tehostaa oviin asennettavilla sähkölukoilla. Näin myös aamu-uinnin harrastajat saisivat paremmat olosuhteet hyvinvointia lisäävään harrastukseensa, koska vaatteiden vaihto kylmässä ulkona on uinnin jälkeen epämiellyttävää.

Esitämme, että pukuhuoneisiin laitetaan sähkölukot, jotka aukeavat tageilla ja näin omatoimikäyttö pukutiloihin mahdollistuu. Tagin saisi vuosimaksua vastaan. (Tampereen kaupungin Mältinrannan pukukopilla tagin lunastushinta on 25€/v).
Lisäksi tagilla pääsyn pukutiloihin voisi rajoittaa aamuun klo 5.00-10.00 niin silloin se ei haittaisi saunan avantouintikäyttöä.

Ylöjärven kaupungissa on ollut ja on tälläkin hetkellä kiinteistöjä, joissa on haasteita ja ongelmia sisäilman ja sitä kautta terveellisen työ- ja opiskelupaikan järjestämisessä. Ylöjärvellä on varmasti tehty asioita oikein ja pidetty huolta rakennuksista, mutta vanha totuus on, etä asioita voidaan tehdä entistä paremmin. Tulevaisuuden vuoksi nostammekin esiin ennakoivan ylläpidon tärkeyden osana toimitilaohjelmaa ja osana kestävää kuntataloutta.

Kiinteistöjen ylläpidolla ehkäistään sisäilmaongelmia ja käyttäjätyytyväisyyttä tiloihin ja olosuhteisiin, siksi on tärkeää huolehtia hoidosta ja kunnossapidosta. Ensiarvoisen tärkeää onkin seuranta ja aktiivinen puuttuminen epäkohtiin, jo varhaisessa vaiheessa. Kiinteistöt pysyvät jatkuvasti käyttökuntoisena, kun asiat hoidetaan ajallaan ja vältytään yllättäviltä ja isoilta korjausinvestoinneilta sekä mahdollisilta purkutoimilta.

Sisäilmaongelmia voidaankin välttää säännöllisillä kuntokatselmuksilla ja taloteknisten laitteiden toiminnan säädöillä ja laitteiden toimivuuden tarkastamisilla. Aiheesta kiinnostuneet löytävät lisää tietoa mm. Valtioneuvosston julkaisemasta TERVEET TILAT 2028 -toimintamallista (tilatjaterveys.fi) tai tutustumalla Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) – yhteenvetoraporttiin (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 2017).

Esitämme, että Ylöjärvellä otetaan käyttöön vähintään menettelytapaohjeet (vrt. Espoon esimerkki TERVEET TILAT 2028) sisäilmaan liittyvissä ongelmatilanteisa, mikäli sellaista ohjeistusta ei vielä ole.

Lisäksi esitämme, että Ylöjärvellä luodaan jatkuvan tiedonkeruun toimintamalli, josta saatavaa tietoa säännöllisesti analysoidaan. Tässä mallissa rakennusvaiheessa kertyvä tieto siirretään käyttövaiheeseen ja käytön aikana kaikilta kiinteistön käyttäjiltä kerätään tietoa. Nykytekniikka taasen mahdollistaa jatkuvan seurannan ja digitaalisten palveluiden avulla voidaan kerätä ja hallita kiinteistöistä saatavaa tietoa ja täten jo varhaisessa vaiheessa nähdä mahdolliset muutokset kiinteistöjen sisäilmassa ja myös pystyä reagoimaan niihin. Tiedonkeruuta voidaankin käyttää hyväksi koko kiitn4eistön kunnon sekä energiankulutuksen muutosten seurannassa, ei pelkästään sisäilman muutosten seurantaan. Tärkeintä ennakoivien toimien käyttöönotossa on kyetä toteuttamaan pitkän aikavälin kestävää kuntataloutta